Helmivaara

ETUSIVU       •       ORIT       •       TAMMAT       •       KASVATUS


Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset ovat omistajan kirjoittamia, ellei toisin mainita.



Sahne Isabellen valmennukset ja päiväkirjamerkinnät


01.07.2014, Isabellen osto

Pieni kultainen varsa laukkasi emänsä rinnalla vielä hieman honteloilla jaloillaan. Se pysähtyi välillä pörheänä katsomaan vierasta ihmistä laitumen laidalla. Sen kipakan oloinen emätamma tuli uteliaana tervehtimään, kun tuon omistaja rapisutteli taskussaan pientä muovipussia. "Tässä tämä nyt sitten on", kaksikon omistaja esitteli pientä varsaa, jota olin tullut ostoaikeissa katsomaan. Emätamma sai omistajaltaan rapsutuksia ja leipää, jotta pysyisi hetkisen aloillaan, että varsaakin kerkeäisi näkemään hieman tarkemmin. Ei siinä montaa minuuttia tarvittu, kun totesin että tämän minä otan. Varsa oli hyvin hurmaava kultaisen karvansa kanssa, vaikkakin varsakarva vei hohtoa, mutta pystyin hyvin kuvittelemaan miltä tuo kaunokainen näyttäisi kypsemmällä iällä. Kasvattaja kertoi perinpohjin varsan suvusta saavutuksineen ja historioineen, erityisen paljon kasvattajalla oli tietenkin kerrottavaa emästä, jonka oli tuntenut jo enne kuin sen oli itselleen ostanut. Oli aina ihana kuulla mahdollisimman paljon myytävästä ponista ja sen suvun taustoista, jotta tietää mitä on ostamassa.

Laitumelta lähdimme kirjoitamaan paperit jo valmiiksi ja sopimaan varsan noudosta heti kun se vain vieroittamiseen on valmis. Kerkesin jo päässäni pyörittelemään tammalle nimeä, Isabelle sopisi loistavasti, eikä kasvattajallakaan ollut tähän mitään estettä. Lapsuuden satukirjoissa nuo kultaiset voikothan nimettiin aina Isabellaksi, vanha nimitys tuolle värille itsessään. Isabelle ja emä Gabriella jäivät laitumelle ja molemmilta pääsi vieno hirnahdus peräämme. Naurahdimme kasvattajan kanssa ja totesimme että nämäkin taisivat hyväksyä pienokaisen nimen. Lähtiessäni kotiin, kävin vielä laitumella katsomassa uusinta hankintaani, sekä tietenkin tarjosin molemmille tammoille leipää ja rapsutuksia.


1.02.2017, koulutreenit

Iisa oli tänään Jannan ratsuna kun pidin heille pientä kouluvalmennusta maneesissa. Heti alkuun pyysin Jannaa pistämään Iisan kunnolla kävelemään, koska tamma vaikutti melkoisen pörheältä kiristyneen pakkasen seurauksena. Janna verrytteli Iisaa itsenäisesti erikokoisilla volteilla, ympyröillä ja kiemuraurilla. Hetken päästä käskin heidät raviin ja Iisahan tästä innostui. Tamma otti muutaman laukansekaisen raviaskeleen, mutta rauhoittui kumminkin hyvin nopeasti ja jatkoi reippaan rauhallista tahtia tasan siihen suuntaan, mihin Janna sitä pyysi. Aloittelimme volteilla ja siirtymisillä käynnin ja ravin välissä. Iisa näytti hyvältä ja Jannakin kehittyy tamman kanssa päivä päivältä enemmän.

Kun ravi sujui jo hyvin, aloitettiin harjoitukset laukassa. Pyysin Jannaa ratsastamaan ravissa pituushalkaisijalle, josta suoristuksen jälkeen pohkeenväistöä uralle asti ja uralla heti laukannonsto. Kaksi laukkaympyrää, minkä jälkeen siirtyminen raviin ja pituushalkaisijalle uudestaan, mutta pohkeenväistö toiseen suuntaan. Tätä jatkettiin useamman kerran, niin kauan että se sujui kerrassaan loistavasti. Iisa ja Janna sopivat hienosti yhteen ja heidän työskentelyään on ilo seurata. Parille ei juurikaan tarvitse muuta kuin kertoa mitä tehdä ja lopun saakin sitten ihailla heidän saumatonta yhteistyötään.

Laukkatreenin päätteeksi ratsukko verrytteli hetken ravissa, minkä jälkeen siirtyivät rennosti käyntiin. Heitin hikiselle tammalle loimen selän päälle, jottei ihan jumiin menisi. Kävelyn jälkeen laitoimme vielä toisen loimen päälle tallille kävelyn ajaksi, sillä ulkona oli hyvin kylmä. Tallissa Janna hoiti huolellisesti tamman ja jätti tämän loimien alle kuivattelemaan talliin, tietenkin heinien kera.


14.06.2018, rento puomitreeni

Harjasin Iisaa pitkään ja hartaasti auringon vasta noustessa. Oli parasta lähteä ratsastamaan jo aikaisin aamulla, jotta jaksasi tehdäkkin jotain. Kun tamma oli varustettu, huikkasi Janna muutaman karsinan päästä, että on valmis Valencian kanssa. Lähdimme siis taluttamaan tammoja kohti kenttää. Kentällä oli eilisestä estevalmennuksesta jäljellä vielä puomit, joten ajattelimme hieman jumppailla poneja niillä.

Iisa vaikutti hyvin innokkaalta ja rennolta. Tamma liikkui rennosti ja kuunteli pienenkin avun välittömästi. Iisa oli ehkä hieman epätavallisen rento ja rohkea, eikä arastellut mitään, vaikka tuulikin riepotteli kentän laidalla irrallista muovipussia. Puomitreenit sujuivat mallikkaasti ja tästä ratsastuksesta jäi oikein kiva fiilis niin ratsastajalle, kuin varmasti myös ponille.


12.09.2018, pieni maastolenkki

Keltaisen ja oranssin sävyisten lehtien tipahdellessa puista, kävelimme reipasta tahtia nauttien kauniista syyskelistä, joka oli jo melkoisen viileä. Isabelle väisti vesilätäkköä yht'äkkiä, minkä seurauksena olin lähes pudota, mutta hetken horjumisen jälkeen onnistuin palauttamaan tasapainoni ja ajatukseni takaisin ratsastukseen. Tamma puhisi tyytymättömästi, kuin moittien, että kestitytään nyt tähän eikä mihinkään luonnon ihailuun. Isabelle halusi jo reippaammin ja päästinkin tämän ravaamaan. Ravilla ei kuitenkaan pysytty kovin pitkää aikaa kun tamma jo päätti, että nyt laukataan. Isabelle venytti itseään kunnolla ja laukkasi pitkin ja rennoin askelin. Lenkin lähestyessä loppua, pyysin tamman takaisin raville ja sitä kautta käyntiin. Viimeiset pari kilometriä taittuivat rennosti kävellen. Taputin tammaa kaulalle ja tämä pärskähti tyytyväisenä.





Ulkoasu © VRL-01975
virtuaalitalli / a sim-game stable